keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Kevään ohjelma 2019 – 71. toimintavuosi

Tammikuu
• Tiistai 8.1.2019 San Damianon krusifiksi ikonimaalarin silmin / Hanna Olin

Helmikuu

• Tiistai 12.2. Pyhä Antonius Padovalainen / Emil Anton

Maaliskuu

• Tiistai 12.3. Caritas / Sara Torvalds

Huhtikuu
• Tiistai 9.4. Enkelit / isä Tri Nguyen

Toukokuu

• Tiistai 14.5. Aneet / isä Oskari Juurikkala

Ohjelmalliset kuukausikokoukset tiistaisin kerran kuukaudessa klo 16-18 Pyhän Marian seurakuntasalissa, Mäntytie 2, 00270 Helsinki. Ohjelmalliset kokouksemme ovat avoimia kaikille. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus osallistua iltamessuun klo 18.00. Tervetuloa!

Siunattua adventtia!  Pax et Bonum!

lauantai 3. marraskuuta 2018

Fransiskaanimaallikoiden HILJENTYMISPÄIVÄ  
16.–17.11.2018

Matkalla pyhän Franciscuksen kanssa 
aiheeseen johdattaa ISÄ TUOMAS NYYSSÖLÄ

PAIKKA: San Damianon osuuskunta, Tuurintie 8, Porlammi.

BUSSI: Lapinjärvi/INGERMANIN pysäkki. Soitto numeroon +358445600080 tullaan noutamaan.

HINTA: 20 euroa, joka suoritetaan paikalla.

TOIVE: Omat lakanat suotavia kuin myös henkilökohtainen pyyhe.

ILMOITTAUTUMINEN:

10.11.2018 mennessä ja ilmoitus myös ruokavaliosta:
Marko Pitkäniemi OFS +358466175314 tai
Risto Mantovani OFS +358505856513 / s-posti: mantovani.risto@gmail.com

Osallistujamäärä on rajoitettu, voidaan ottaa enintään kymmenen (10) henkilöä. Helsingistä lähtevälle muutamalle voidaan järjestää kyyti, jos on tarve. Ilmoittautuneille lähetetään ohjelma.

TERVETULOA!  Pax et Bonum!

maanantai 29. lokakuuta 2018

Fransiskaanimaallikot mukana ilmastomarssilla

Fransiskaanimaallikot olivat mukana, kun noin 8 000 ihmistä marssi ilmaston puolesta Helsingissä 20.10. 2018. Kulkue kokoontui eduskuntatalolle vaatimaan puolueita sitoutumaan konkreettisiin tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän jälkeen käveltiin keskustan läpi Senaatintorille. Järjestäjätahoja olivat mm. Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Ilmastovanhemmat, Kansalaisareena, Kepa, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

Marssijoiden vaatimuksia olivat Suomen irtautuminen fossiilisista polttoaineista viimeistään vuonna 2035, nettopäästöjen saaminen nollaan vuoteen 2030 mennessä ja metsähakkuiden kasvun pysäyttäminen. Järjestäjät myös peräänkuuluttivat, että tavoitteisiin tulee päästä oikeudenmukaisella tavalla.



Miksi fransiskaanimaallikot sitten ovat mukana toiminnassa ilmaston puolesta? Yksinkertaisesti siksi, että se on velvollisuutemme pyhän Franciscuksen seuraajina ja uskovina katolilaisina. Pyhän Franciscuksen hengellisyydessä luontosuhde ja Jumalan kohtaaminen luomakunnassaan ovat keskeisiä pilareita. Vaikka hän ei tietenkään ollut luonnonsuojelija nykyisessä mielessä – eihän modernia ympäristökriisiä saati ympäristöliikettä ollut olemassakaan – voi hänen kyvyssään kokea luonto pyhänä nähdä esimerkin, joka velvoittaa luomakunnan suojeluun. Tässä hengessä pyhä Johannes Paavali II julisti Franciscus Assisilaisen luonnon ja eläinten suojeluspyhimykseksi vuonna 1979.


Myös paavimme Franciscus on korostanut luomakunnan suojelun velvoittavuutta kristityille. Hänen merkittävimpänä kannanottonaan ympäristönsuojelun saralla voitaneen pitää Laudato si' -ensyklikan julkaisemista vuonna 2015. Opetuksessaan paavi kritisoi kulutusideologiaa sekä köyhiä ja luomakuntaa riistävää vastuutonta kehitystä. Erityisesti hän kiinnittää huomiota ympäristön tilan rappeutumiseen ja ilmastonmuutokseen sekä kehottaa ripeisiin toimiin muutoksen pysäyttämiseksi. 


 Teksti: Elias Hämäläinen OFS nov, kuvat Risto Mantovani OFS

perjantai 19. lokakuuta 2018


I n   m e m o r i a m

Jarno Tarkoma OFS


Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti, fransiskaanimaallikko Jarno Tarkoma kuoli pitkällisen sairauden uuvuttamana 67-vuotiaana 29. heinäkuuta Helsingissä. Hän suhtautui sairauteen tyynesti ja oli loppuun asti täynnä ideoita ja elämää.
    Hän toimi Helsingin yliopistolla assistenttina ja yliassistenttina ennen siirtymistään yksityisyrittäjäksi ja tietokirjailijaksi mm. IT-alalle.
    Vuosina 1982-1984 hän oli ensimmäisten joukossa toteuttamassa kaupallista 3D-tietokonegrafiikkaa Suomessa. Hän sai vuonna 1988 Jyvässeudun myöntämän Tietotekniikan Kansallisen Suurpalkinnon kehittämästään uudesta optisesta merkkien tunnistusmenetelmästä (OCR).
    1990-luvulla Tarkoma oli internetin hyödyntämisen edelläkävijöitä. Hänen oma verkkopalvelunsa pyöritti pitkään hyvin suosittua ilmaista suomi-englanti sanakirjapalvelua. 
    Tarkomalla oli kyky nähdä teknologian kehittyminen ja sen mahdollisuudet digitaalisten palvelujen toteuttamisessa ja taito kiteyttää tämä teoksissaan, joita syntyi useita.
    Hän oli laaja-alaisesti ja syvällisesti renesanssin henkeen kiinnostunut kaikesta taiteista ja uskonnoista luonnontieteisiin.
    Katolilaisena ja fransiskaanimaallikkona hänen mielenkiintonsa kohdistui Franciscus Assisilaiseen, jonka nöyryys ja voima Kristuksen seuraamisessa tekivät häneen vaikutuksen.
Tarkoma kirjoitti fransiskaanisuudesta: ”Fransiskaanisuus on Kristuksen työväline, jonka tulee kehittyä vastaamaan ihmiskunnan muuttuvia kiusauksia ja ongelmia.”
    Tarkoma oli perhekeskeinen ja välittävä ihminen, joka kuunteli ja neuvoi. Eläkkeellä hän vietti paljon aikaa lasten ja lastenlasten seurassa.

Marjatta Tarkoma
Jarno Tarkoman puoliso, OFS

tiistai 9. lokakuuta 2018

"Maalikkofransiskaani juhliva merk- vuottans Raumal"

Meille suomalaisille fransiskaaneille Rauma on historiallisesti tärkeä kaupunki. Paikkakunnalla nimittäin sijaitsi keskiajalla fransiskaaniveljien konventti. Vanhassa Raumassa sijaitseva Pyhän Ristin kirkko onkin rakennettu 1500-luvun alkupuoliskolla kyseisen yhteisön pyhätöksi. Siksi olikin erityisen merkittävää, että saatoimme juhlia 70-vuotista taivaltamme Suomessa juuri Raumalla yhdessä luterilaisten ystäviemme kanssa.

Kaksipäiväistä juhlasymposiumia vietetettiin kauniissa syyssäässä viikonloppuna 6.-7.10. Lauantaina ohjelmaan kuului fransiskaanimaallikoiden historiaa esittelevän valokuvanäyttelyn avaaminen, yhteisömme esimiehen Marko Pitkäniemen OFS urkukonsertti ja kirkossa järjestetty kompletorium. 



Sunnuntai oli juhlien pääpäivä ja silloin vietettiin myös sekä luterilaista että katolista messua. Jälkimmäisen vietti dominikaaniveli Gabriel Salmela OP. Raumalaisten
isäntiemme kutsusta myös fransiskaanimaallikot osallistuivat luterilaisen messun avustamiseen. Samassa ekumeenisessä hengessä kokoonnuttiin myös yhteen
keskustelemaan ja juomaan kirkkokahvit. 
Isäntämme ja emäntämme Taneli Ala-Opas ja Riitta Granroth esittelivät meidät raumalaisille ja veli Marko kertoi kuulijoille, keitä me oikein olemme ja mihin uskomme.

Paikallinen media oli kiinnostunut fransiskaanimaallikkojen vierailusta Raumalla, kuten saatoimme huomata maanantaina ilmestyneestä Länsi-Suomen jutusta. Onnitteluita merkkivuotemme johdosta saimme myös Franciscus Sällskapetilta ja anglikaanisilta tertiaareilta. Kiitos heille muistamisesta! 

Pax et bonum.


Teksti: Risto Mantovani OFS ja Elias Hämäläinen OFS nov; kuvat: Risto Mantovani

torstai 4. lokakuuta 2018

Vierailulla Kaarinassa

Kaarinan luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Ville Niittynen tunnetaan fransiskaanien ystävänä jo aiemmilta vuosilta, jolloin hän toimi paimenvirassa Rauman seurakunnassa. Tuo Lounais-Suomen rannikkokaupunkihan oli keskiajalla maamme fransiskaanien keskus Viipurin ja Kökarin lisäksi. Niittynen halusi esitellä nykyajan fransiskaanimaallikkoja seurakuntalaisilleen ja kutsui edustajiamme puhumaan ikäihmisten kerhoon. Visiitti järjestyi viimein lokakuun alussa.

Meistä paikalle lupautuivat Risto Mantovani OFS ja Hanna Olin OFS, jotka yllättyivät osakseen saamastaan kiinnostuksesta: paikalle oli saapunut jopa nelisenkymmentä henkilöä.


Kirkkoherra Niittynen esitteli vieraat ja kertoi hieman yhteisestä historiastamme hänen kanssaan. Sisar Hanna ja veli Risto alustivat fransiskaanimaallikoista Suomessa ja fransiskaanisesta spiritualiteetista sekä esittelivät myös fransiskaanista kirjallisuutta. Lopuksi oli varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tällaiset ekumeeniset tapahtumat ovat meille fransiskaaneille mieluisia ja hengellisesti antoisia.


Toivotamme lukijoille siunattua pyhän Franciscuksen muistopäivää 4.10. 2018. 
Pax et bonum!



Teksti: Risto Mantovani OFS ja Elias Hämäläinen OFS nov; kuvat: Risto Mantovani OFS

torstai 27. syyskuuta 2018

Paavi Franciscus Tallinnassa

Ei ole varmaankaan suuri salaisuus, että paavi Franciscus on erityisen pidetty juuri fransiskaanien keskuudessa. Onhan kyseessä ensimmäinen paavi, joka valitsi nimensä pyhän Franciscuksen mukaan. Moni näkee hänen vaatimattomassa olemuksessaan ja köyhien etusijalle asettamisessaan paljon samaa kuin Assisin il Poverellossa. Emmekä me suomalaiset maallikkofransiskaanit ole paavirakkaudessamme mikään poikkeus. Niinpä kun sain keväällä kuulla, että pyhä isä saapuisi Tallinnaan osana syyskuussa tekemäänsä Baltiaan suuntautuvaa apostolista matkaansa, tiesin, että minun olisi päästävä paikalle.

Tiistai 25.9. oli koittanut Suomenlahden etelärannikolla koleana ja tuulisena. Onneksi veli aurinko välillä lähetti pikkusisar fotoneitaan pilvien lomasta  kylmien jäsentemme lohduksi. Oli iltapäivä ja tärisimme vaimoni Emilian kanssa Vapauden aukion reunalla huteralla puupenkillä. Edessä olisi matkan huipennus: paavillinen messu kymmentuhatpäiselle kirkkokansalle ja yleisölle. Odottavaan jännitykseen ja fyysiseen epämukavuuteen sekoittui pelkoa alla tutisevan istumavälineen kestävyydestä - sitä ei ainakaan huojentanut se, että takanamme yksi penkeistä sortui paukahtaen pyhiinvaeltajaparkojen pakaroiden alla. Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Päätin kohdistaa painoni jaloille ja olla mahdollisimman liikkumatta. Reumaatikkona tunsin ylipäätään kiitollisuutta, että sain lepuuttaa hetken jalkojani ja selkääni.

Vähän ennen neljää aukion Vanhan kaupungin puoleiselta sivustalta alkoi kuulua huutoa. Viron ja Vatikaanin liput heiluivat villisti ihmisten käsissä. Paavi saapuisi! Kysyin nopeasti Emilialta, tahtoisiko hän mennä katsomaan. 

-Mene sinä vain, jos haluat, kuulin takaani kiiruhtaessani kohti reuna-aitaa. 

Pyhä isä kulki papamobilellaan hurraavien ihmisten keskellä. Kaivoin taskustani kännykän ja räpsin villisti kuvia. Franciscus vilkutti, kätteli ja säteili vilpitöntä hymyään. Tunsin hänet nähdessäni, että tuollainen ilo ja lempeys voi olla lähtöisin vain itsestään Kristuksesta. 

-Papa Francesco, huusin möreällä äänelläni hänen tullessaan kohdalleni ja kurotin kättäni.

Kevyt kosketus kämmenselkään, ja hän oli jo mennyt ohitseni. Paavin käsi tuntui omassani kylmältä ja pehmeältä. Koko ihminen tuntui yhtäkkiä konkreettiselta, hauraalta ja kovin haavoittuvalta. Kuinka sopivaa tämä olikaan: Franciscushan on koko paaviutensa ajan korostanut, ettei kristittyjen tule pitää häntä itseään minään, vaan seurata vain Häntä, jonka palvelija paavikin on. "Kristuksen palvelijoiden palvelija".

Pyhässä messussa paavia avusti satakunta pappia - näiden joukossa myös lukuisia meidän suomalaisten seurakuntiemme paimenia, piispamme Teemu mukaanlukien. Luoja oli meille uskoville armollinen ja piti sateen loitolla, vaikka välillä näyttikin siltä, että vettä tulisi niskaamme milloin tahansa. Itse messu oli kaunis ja juhlallinen niin kuin paavilliselta messulta sopii odottaakin.

Saarnassaan paavi vertasi päivän lukukappaleeseen (2. Moos. 19:1) viitaten Viron kansaa Egyptin orjuudesta vapautettuun Israeliin. Hän kuitenkin varoitti vaarasta palvella vieraita jumalia, kuten kävi heprealaisille autiomaassa. Kristityillä valittuna kansana on erityinen velvollisuus koko maailmaa kohtaan.
"Meidän täytyy näyttäytyä lähellä toisia olevina, kykenevinä mietiskelyyn, myötätuntoon ja valmiuteen viettää aikaa toisten kanssa niin usein kuin välttämätöntä. Tämä on “rinnalla kulkemisen taitoa”. Sitä toteutetaan ”läheisyyden” parantavalla rytmillä, kunnioittavalla ja myötätuntoisella katseella, joka kykenee parantamaan, vapauttamaan ja rohkaisemaan kasvua kristillisessä elämässä."
Paavin koko saarna on luettavissa sivustolla katolinen.fi.


Pyhän isän vierailu Virossa oli tietenkin tärkeä myös meille katolilaisille Suomessa. Meitä olikin saapunut Tallinnaan runsain joukoin - tämän saattoi jo päätellä Vapauden aukiolle heiluvien siniristilippujen määrästä. Tuntui, että niitä vilisi suorastaan enemmän kuin Vatikaanin tai Viron vastaavia. Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti arvioi Ylelle, että lähes viidensadan seurakuntien kautta matkustaneiden lisäksi itsenäisesti matkustavia saattoi olla toinen mokoma. 

Yöllä en saanut unta. Kaikki tapahtunut, ja sen herättämät tunteet ja ajatukset pitivät Nukkumatin loitolla. Ruumiini kävi edelleen ylikierroksilla. Olin nähnyt paavi Franciscuksen! Istuin tuntikausia hostellimme kylmällä parvekkeella Kalamajan kaupunginosassa tuijotellen tummaa yötaivasta ja autojen valoviiruja alla avautuvalla kadulla. Lopulta uupumus sai voiton, ja nukuin sikeästi seuraavaan Baltian laupiaaseen aamuun saakka.

Elias Hämäläinen OFS nov


Kuvat: Elias Hämäläinen

lauantai 22. syyskuuta 2018

Fransiskaaninen kutsumus toteutuu arjessa

Sosiaalinen vastuu ja toiminta ovat keskeisiä osia fransiskaanien spiritualiteetissä. Parhaimmillaan solidaarisuus köyhiä kohtaan saa hyvin konkreettisia muotoja, kuten tässä tapauksessa sisaremme Liisa Kärkkäisen OFS elämässä. 

Kuvassa Liisa myy iltatorilla Hangon katulähetyksen naisten pajan tuotteita. Naisten paja tarjoaa töitä pitkäaikaistyöttömille naisille, ja toiminnalla saaduilla varoilla tuetaan vähävaraisia. Liisa on toiminut vuosikymmeniä köyhien ja syrjäytyneiden hyväksi - viimeksi Helsingin Sällikodin asumisyksikössä.

Kiitämme Jumalaa siitä huolenpidosta köyhiä ja heikkoja kohtaan, jota hän on osoittanut sisar Liisan kautta!

Teksti: Risto Mantovani OFS ja Elias Hämälänen OFS nov; kuva: Risto Mantovani

maanantai 17. syyskuuta 2018

Pyhiinvaellus Pyhän ristin kirkkoon


Hattulan Pyhän Ristin kirkossa vietettiin taas 15.9. Ristin ylentämisen juhlaa. Pyhiinvaeltajia oli sateesta huolimatta saapunut paikalle lähes kirkkosalin täydeltä - näiden joukossa myös fransiskaanimaallikoiden edustajia. Hartauden toimitti dominikaaniveli Marie-Augustin. Tilaisuus oli ristin ylentämisen riemua ja hartautta!


Hattulan kaunis tiilikirkko on luonteva paikka pyhän ristin ylistämiseen. Keskiajalla siellä säilytettiin Kristuksen pyhän ristin reliikkiä ja se tunnettiin tästä syystä tärkeänä pyhiinvaelluskohteena koko Pohjoismaiden alueella.

Kirkko viettää Pyhän ristin juhlaa muistaakseen, kuinka perimätiedon mukaan pyhä Helena (keisari Konstantinus Suuren äiti) löysi Kristuksen ristin Jerusalemissa vuonna 326.  Paikalle rakennettiin Pyhän haudan kirkko, joka vihkimispäivän mukaan juhla on ajoitettu. Syvemmässä hengellisessä merkityksessä Pyhän ristin ylentäminen johdattaa ajatuksemme evankeliumin ytimeen.


Kumarramme ja ylistämme sinua, Herra Jeesus Kristus, koska ristisi kautta lunastit koko maailman.

 Teksti ja kuvat: Risto Mantovani OFS ja Elias Hämäläinen OFS nov

torstai 13. syyskuuta 2018

Fransiskaanimaallikot Suomessa 70 v.

Kuluva vuosi on tärkeä virstanpylväs fransiskaanien kolmannelle sääntökunnalle Suomessa. Kaikki alkoi vuonna 1948 ensimmäisten jäsenten annettua lupauksensa Helsingissä. Henkilökohtaisista ja käytännöllisistä syistä oli luonnollista liittyä Luoteis-Saksan provinssiin, johon olemme kuuluneet tähän päivään asti.

Pyhä Franciscus Assisilainen (1181-1226) laati säännöt veljilleen (I sääntökunta), sisarilleen (II sääntökunta) sekä maallikkoseuraajilleen (III sääntökunta), jotka kaikki toteuttavat fransiskaanista kutsumustaan omilla tahoillaan. Suurin osa maailman fransiskaanimaallikoista kuuluu OFS (Ordo Franciscanus Saecularis) -fraterniteetteihin eli yhteisöihin, joiden jäsenet elävät spiritualiteettinsa mukaista kutsumustaan omassa työssään, naimisissa tai naimattomina sekä palvellen kirkkoa ja lähimmäisiään maailmassa. Suomen yhteisö on Euroopan ja koko maailman pienimpiä, mutta on siitä huolimatta varsin elinvoimainen.

Fransiskaanimaallikkojen perustoimintaan kuuluvat säännölliset tapaamiset, kokoukset ja kaikille avoimien opintopiirien pitäminen. Hiljentymispäivät, retriitit ja aktiivinen osallistuminen kirkon liturgiseen elämään ovat niin ikään tärkeitä hengellisen elämän peruspilareita - tietenkään iloista mieltä ja huumoria unohtamatta.

Juhlavuotemme tähänastiset päätapahtumat ovat olleet piispanmessu Helsingissä Pyhän Marian kirkossa 28.8. sekä sen jälkeen järjestetty valokuvanäyttely ja kahvitilaisuus (kuvassa vasemmalla). Vuosi huipentuu ekumeeniseen Franciscus-viikonloppusymposiu-
miin Raumalla 6.-7.10. Siellä sijaitseva Pyhän Ristin kirkko oli fransiskaaniluostarin pyhättö keskiajalla. Rauman Franciscus-talossa järjestetään näyttely ja konsertti. Sekä luterilainen että katolinen messu ovat peräjälkeen sunnuntaina 7.10. "Sääntökuntaekumeniaakaan" emme ole unohtaneet, sillä katolisen messun viettää dominikaaniveli Gabriel Salmela OP; näin dominikaanien ja fransiskaanien veljellinen yhteys tulee kauniisti esille. 

Tervetuloa kaikki Raumalle kanssamme. Pax et bonum!
              
Marko Pitkäniemi OFS,
yhteisön esimies

Kuvat: Elias Hämäläinen OFS nov

perjantai 3. elokuuta 2018

Suru-uutinen ja uusi esimies

Kaikkien meidän suureksi suruksi, veljemme Jarno Tarkoma OFS nukkui viimeiseen uneen ajasta ikuisuuteen 29.7.2018. Requiescat in pace. 

    Kaikkivaltias Jumala, ota veljemme Jarno 
    ikuiseen kirkkauteesi. Amen.

Uusi esimiehemme Marko Pitkäniemi OFS on aloittanut luotsaamaan yhteisöämme 1.8.2018. Lue aiempi teksti hieman alempaa.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Syksyn ohjelma 2018 – 70. toimintavuosi  

Pyhä Franciscus (Cimabue, 1280)
Elokuu
• Tiistai 28.8. Pyhän Marian kirkko klo 18.00: 
Piispan messu OFS:n 70-vuotisjuhlan kunniaksi.

Syyskuu
• Tiistai 11.9. Pyhän Marian srk-sali klo 16.00-18.00 aiheena:  Fransiskaaniveljien matka tsingiskaanien pariin 1200-luvulla / sisar Liisa Kärkkäinen.

Lokakuu
• Lauantai 6.10. pääjuhla OFS:n 70-vuotistaipaleen kunniaksi Raumalla, fransiskaanien entisessä Pyhän ristin kirkossa.
Ei kokousta Rauman juhlallisuuksien takia. 

Marraskuu
• Lauantai 17.11. hiljentymispäivä San Damianon keskuksessa Porlammella.

Joulukuu
• Tiistai 11.12. Pyhän Marian srk-sali klo 16.00-18.00 aiheena:  Suomen keskiajan katolisista piispoista / veli Johannes Rein.

Ohjelmalliset kuukausikokoukset tiistaisin kerran kuukaudessa klo 16-18 Pyhän Marian seurakuntasalissa, Mäntytie 2, 00270 Helsinki. Ohjelmalliset kokouksemme ovat avoimia kaikille. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus osallistua iltamessuun klo 18.00.


Pax et Bonum!

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Fransiskaanimaallikosta ritarikunnan jäsen

Ordo Equestris Sancti Sepulcri Hierosolymitani eli Jerusalemin Pyhän Haudan Ritarikunta on toinen Katolisen Kirkon maailmanlaajuisista ritarikunnista. Sen perusti vuonna 1099 herttua Godefroy de Bouillon ja sen hyväksyi paavi Paschal II vuonna 1113.  Nykyisin ritareita on noin 23000 ja ritarikunta tukee Jerusalemin latinalaisessa patriarkaatissa toimivia ja Fransiskaanien Pyhän Maan Kustoksen alaisuudessa olevia kouluja ja yliopistoja.

Ritarikunnan investituuramessu vietettiin lauantaina 26.05 Pyhän Henrikin katedraalissa. Ritariksi lyötiin myös fransiskaanimaallikko ja yhteisömme uusi esimies Marko Pitkäniemi OFSTämä on ensimmäinen kerta Suomen OFS fraterniteetin 70 vuotisen toiminnan aikana kun fransiskaanimaallikosta tulee katolisen ritarikunnan jäsen. Fransiskaanisen perheen edustajina läsnä olivat Liisa Kärkkäinen OFS ja Risto Mantovani OFS. Me kaikki toivotamme veli Markolle paavi Johannes Paavali II asettamien päämäärien  mukaisesti kutsumusta pyhyyteen, osallistumista Kirkon apostolisiin tavoitteisiin ja sitoutumista läsnäoloon yhteiskunnassa. Pax et bonum Markolle!  

perjantai 20. huhtikuuta 2018

OFS-yhteisön 
uusi esimies 
veli Marko 
aloittaa syksyllä

Monivuotisen arvostetun esimiehemme Risto Mantovanin OFS siirtyessä eläkkeelle, uudeksi guardiaaniksi OFS-fraterniteettiin 1. elokuuta 2018 alkaen on yhteisön helmikuun kokouksessa valittu Marko Pitkäniemi OFS. Veli Markon tuntevat monet Pyhän Henrikin katedraalin mainiona urkurina mutta myös uskonnonopettajana sekä pitkäaikaisena ja uskollisena alttaripalvelijana, jonka osaaminen ja täsmällisyys on vahvistanut lukemattomien messujen katolista identiteettiä ja spirituaalista voimaa. Markon ote kirkolliseen työhön on saanut pohjaa paitsi muusikon metronomin  kaltaisesta tarkkuudesta myös syvästä henkisyydestä, jolla hän välittää meille katolista uskoa niin musiikin, rituaalien kuin sanojenkin kautta. Ei olekaan ihme, että Marko on valittu myös Pyhän Haudan ritariksi. Ennen kaikkea veli Marko on fransiskaani, jo liki 20 vuoden ajalta ja voimme luottaa siihen, että hänen vastuuntuntonsa johtaa toimintaamme jatkossa monien vuosien ajan maailman myllerrysten keskellä. Meidän siunauksemme hänen työlleen ja Pyhän Franciscuksen rukoukset hänen puolestaan.   Teksti Jarno Tarkoma, kuva Fides/Jan-Peter Paul

maanantai 16. huhtikuuta 2018


 Jäähyväiset Teresoille 

Fransiskaanimaallikoilla on läheinen suhde moniin muihin sääntökuntiin, kuten dominikaaneihin, mutta tämän lisäksi olemme yhteydessä  muidenkin katolisen kirkon piirissä toimivien uskonnollisten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen ja toimintaryhmien kanssa. Suomessa meillä on ollut kiinteä yhteys Teresoihin, jotka toimivat Pyhän Marian seurakunnassa ja olemme monesti olleet mukana heidän tilaisuuksissaan. 
      Tiistaina 10.04.2018 Teresoilla oli esitelmän jälkeen iltamessu ja sen jälkeen oli illanvietto.  Tämänpäiväinen tilaisuus oli surullinen ja historiallinen, sillä heidän monikymmenvuotinen toimintansa ja aherruksensa kirkon, seurakunnan ja hiippakunnan hyväksi loppuu. 
      Muistamme heitä kiitollisuudella kaikesta hyvästä, mitä olemme heidän kauttaan ja ansiostaan saaneet.
Teksti ja kuva Risto Mantovani OFS

torstai 1. helmikuuta 2018

Uusi diakoni hiippakuntaan

Katolinen kirkko Suomessa sai yhden suomalaisen kutsumuksen lisää kun Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ vihki hiippakunnan pappiskandidaatin Tuomas Nyyssölän diakoniksi Pyhän Henrikin katedraalissa Helsingissä lauantaina 27. tammikuuta 2018 pyhän messun yhteydessä. Messu oli kaunis ja läsnä oli lähes koko Suomen papisto.
    Fransiskaanimaallikoista paikalla olivat Marko ja Risto, sekä moderaattorimme veli Gabriel OP. He ojensivat diakoni Nyyssölälle yhteisön puolesta Jarnon kirjan Assisin pyhä Franciscus. Onnittelijoiden joukossa oli myös fransiskaanimaallikoiden ystäviä, kuten entinen moderaattorimme isä Oscar, sekä Annalan Pauli ja Eeva.
    Evijärvellä vuonna 1981 syntynyt Tuomas Nyyssölä on opiskellut teologiaa Helsingin yliopistossa ja katolista teologiaa Rooman Gregoriana-yliopistossa. Hän valmistui teologian maisteriksi 2010 ja pyhän teologian lisensiaatiksi 2017. Suomeen palattuaan hän on työskennellyt Pyhän Henrikin seurakunnassa. 
Teksti Jarno Tarkoma OFS , kuvat Risto Mantovani OFS